Tallink Silja Europa: paluu 13.03.2016

Perjantaina katselin huvikseni Tallinnan reissujen hintoja. Tiedossani oli, että Europa siirretään sunnuntaina Helsinkiin ja maanantaina aloittaa liikennöinnin Helsingin ja Tallinnan välillä aluksi päiväristeilyin ja tulevaisuudessa tuuraten Baltic Queenia telakoinnin aikana. Yllätyksekseni Europalle pääsikin huomattavan edullisesti. Valitsin pitkän harkinnan jälkeen menomatkalle Superstarin, jonka lähtöaika Helsingistä oli 13.30. Paluu tietenkin sitten Europalla. Hinta meno-paluu matkalta oli vaivaiset 18€ ilman mitään koodeja tai clubietuja.

18€ reissu sekä 7€ drinkkikuponki

Sunnuntaina siis matkaan ja olinkin terminaalissa hyvissä ajoin 12.00. Ei ollut mitään ruuhkaa, ei jonoja. Ratikkapysäkiltä kävelin aivan yksikseni check inninn ja toimitus oli ystävällinen ja nopea. Tuli jopa Club One Gold jäsenelle 7€ arvoinen drinkkikuponkikin paluumatkalla käytettäväksi. 12.30 pääsinkin sitten ensimmäisenä lippuporteista läpi.

Baarista ostin punaviinin.

Odottaessa harrastin sosiaalista elämää, eli kyselin matkakavereilta, että missäpäin olivat tulossa ja olivatkin siinä ihan nurkilla. Pienen odottelun jälkeen meitä olikin jo kolme henkeä odottelemassa intoa täynnä Superstariin pääsyä. Matkakaveri taasen uteli hänen matkakavereiltaan sijainteja jotta tapaaminen onnistuisi ennen laivaan nousua. Vähän ennen yhtä kuulutettiinkin että laivaannousu on alkanut. Hätäisimmät menivätkin puolijuoksia, varmistaakseen itselleen "parhaat paikat" keulasta. Mekin haaveilimme keulapaikoista, mutta paikat oli vallattu matkalaukuin ja takein. Päädyimme sitten laivan perimmäiseen baariin.
Siellä sitä kaivattua lisäseuraa sitten löytyikin kolmen hengen voimin. Siinä rupatellessa pari tuntia tutustuimme pikkuhiljaa toisiimme

Bloody Mary muovikupissa

Tallinnaan saavuimme kovan tärinän saattelemana. Superstarin tyypillinen peräpään tärinä on kyllä kova koettelemus laivalle. Suunnittelija tuskin on ollut mukana kun alus jarruttelee tai kiihdyttelee, muutoin olisi varmasti tehnyt muutaman suunitelman toisin. Aikataulussa siis oltiin.
Itselläni ei ole koskaan mikään pakko olla ensimmäisenä laivalta ulkona, joten en ollut nytkään. Europakin näytti olevan oikealla laituripaikallaan ja pitihän siitä napata ensimmäinen kuva Superstarin ikkunan läpi. Sää ei suosinut kuvaajia tällä kerralla. Oli sumuista.

Terminaalissa pistäydyin tuliaisten hankinnassa ja sää kun oli mitä oli, niin päätin olla menemättä ulos.

En edes Rimiin kävellyt, vaikka niin suunnittelin. Sataman liikkeistä sain ostettua kaiken, mitä muutoinkin piti ostaa. Ja ostosten jälkeen oli välipalan aika. Satamarakennuksen baari on tähän oikea paikka. Ostin 1€ maksavan lihapiiraan ja 0,90€ maksavan juustopullan. Juustopulla oli vähän outo makuuni, mutta lihapiiras oli oikein hyvä, lähinnä lihapasteijaa muistuttaa maultaan ja koostumukseltaan. Olutta oli kyytipoikana. Jälkkäriksi ostin vielä makkaraa 2,40€ ja toisen lihapiiraan. Suosottelen makkaraakin lämpimästi. Oli maukasta.

 Juustopulla ja lahapiiras

Tässä kohdassa olikin ilo saada tutustua pitkäaikaiseen bloggaajaan. Aika kului todella lennokkaasti rupatellessa yhteisestä kiinnostuksen aiheesta: laivoista.

Viideltä olikin jo Europalla matkaavien vuoro päästä laivaan. Itselläni reitti vei kaupan kautta, kun piti ostaa muutama kynsilakka mukaan. Näitä lakkoja en ole Helsingissä nähnyt myytävän. Neljä lakkaa lähti mukaan ja tossut kohti Europaa, matkan päämäärää.

Laivaan päästiin kannen 5 kautta. Siinä kassini kanssa ihmettelin tovin ja kansikartan kautta lähdin sitten ihmettelemään yleisiä tiloja.

 Kuvaaja-bloggaaja kalustoineen peilikuvassa

Itsellä oli vanhastakin Europasta hatarat muistikuvat. Ei mielikuvaa edes hyttien verhoiluista ja muusta vastaavasta. Hämmästyksekseni kaikki kaupat olivatkin auki ja niihin pääsi hienosti kuvaamaan, kun ei ollut muita ihmisiä kuin henkilökunta paikalla myymälöissä. Valoisuutta oli paljon. Tupakkapuoti oli vaihtanut paikkaansa Taxfree Superstotren sisälle. Kauppakärryjä myöden fiilis oli tuttu Serenadelta ja Symphonylta. Ja se ei ole huono juttu ollenkaan. Superstoresta ostinkin sitten pari pussia juustoja tuliaisiksi.

Fast Lane oli itselleni mieluisa uudistus. Ja mikä parasta, sinne pääsee maksava asiakas istumaan, eli ei he ketkä valtaavat kaikki julkisten tilojen tuolit ja sohvat takkeineen ja matkatavaroineen ja kehtaavat vielä omia eväitään syödä. Fast Lanen ruokalista oli Serenadelta tuttu.

Valitettavasti Tavolata oli vielä pahasti kesken ja näkymät peitti suuret Tavolata mainokset. Ehkäpä sitten seuraavalla matkalla Tavolatakin on jo valmis.

Eniten silmiä miellytti Ocean Club kauniine peileineen ja ihastuttavine mattoineen. Oranssi on rohkea värivalinta, mutta todella onnistunut. Ja peilit mustine raitoineen toistivat mattojen raitoja. Kellertävän sävyinen yleisvalaistus kruunasi kauneuden. Lisää tällaista. Näytti luksukselta, jota Itämeren laivoilla näkee enää harvoin, liian harvoin.

 Koko laivan kaunein paikka on tässä

 Itämeren pisin baaritiski?

Sitten olikin jo aika mennä aterioimaan. Fast Lane oli tarjonnaltaan sopivin tälle matkalle, tai niin luulin. Pettymys olikin melkoinen kun selvisi, ettei Fast Lanessa saanut mitään lämmintä ruokaa tuolla matkalla. Salaattia oli ja sitten nuo perinteiset katkarapuleivät, kolmioleivät, patongit ja muut Tukholman lautoilta tutu antimet, mutta ei mitään lämmintä. Olisihan buffetissa saanut lämmintä ruokaa, mutta tälle reissulle se olisi ollut reilusti ylimitoitettu sekä hinnaltaan että laajuudeltaa. Tyydyin siis yhteen katkarapuvoileipään. Kyse ei siis ollit Itämeren suurimmasta rapuleivästä, vaan ihan tavallisesta katkarapuleivästä, joka maistui sille, mille pitikin. Ei suuria ylistyssanoja. Leipien kokoajalle tiedoksi, että sitruunan lohkosta on helpompi puristaa mehut kuin viipaleesta. Viipaletta kun haarukalla painelee, niin leivän kaikki täytteet leviää pitkin lautasta. Ja haarukasta puheen ollen. Olivat ovelasti kassojen selän takana. Piti oikein erikseen lähteä etsimään haarukoita ja veitsiä, kun ei heti osuneet silmiini.

Todella runsaasti paikkoja ruokailijoille

Siinä katkarapuleipää hyvässä seurassa nauttiessa lähti Europakin pitkästä aikaa matkalle kohti Helsinkiä. Peruutus ja rauhallinen käännös ympäri; kokka kohti Helsinkiä! Siinä maisemia katsellessa tuli melko viluinen olo. Fast Lanen lämpötila on melko alhainen. Mahtanee olla lämpimämpi isommalla ruokailijajoukolla. Nythän tuolla ei ollut kuin muutama hassu ihminen siellä täällä.
Seuraava kohde olikin Ocean Club. Piti päästä käyttämään Club One Gold jäsenen 7€:n arvoinen drinkkikuponki, jonka sain Helsingissä satamassa. Jokaisessa pöydässä olikin drinkkilista, joa aloin selaamaan ja valitsemaan hömpsyä. Päädyin sitten kokeilemaan "Sex On The Beach" nimistä paukkua, mutta törmäsin tilatessa ongelmaan, ei ollut siirappeja laivalla mukana. Ei auttanut muu kuin miettiä seuraava paukku. Tilasinkin sitten Cosmopolitanin. Senkin valmistaminen menasi tökätä shakerin puuttumiseen baarissa. Matkassa ollut seuralainen olisi halunnut olutta, vaan eipä oluthanat sitä kultaista nestettä luovuttaneet laseihin, ja olipa ongelmia myös kassarärjestelmässä bonuspisteiden keräämisessäkin. Kuitti kädessä pitää mennä infopisteestä hakemaan bonuksensa. Infon apua tarvittiin myös laivan nettiyhteyden saamiseen käyttöön. Piti naputella jopa 14 numeroinen luku maihinnousukortista, että sai netin toimimaan. Ei toiminut se perinteinen tummennettu numerosarja.

Sain tilaamani Cosmopolitanin pöytään kannettuna. Henkilökunta puhui sujuvasti viroa, mutta oli pienoinen kielimuuri, kun itse en viroa osaa ollenkaan. Ymmärsin kuitenkin sanan pöytä ja tuodaan, niin pöytäänhän tuo paukku sitten tovin kuluttua ilmestyikin. Maku oli hyvä, ehkä vähän vähemmällä karpalomehulla olisi ollut täydellinen. Ocean Club ei tarjonnut tällä matkalla (ymmärrettävistä syistä) mitään ohjelmaa, sillä matkahan olikin lähinnä siirto lähtösatamaan ensimmäistä päiväristeilyä silmälläpitäen.

Cosmopolitanin jälkeen olikin hyvä vaihtaa paikkaa ja päädyin Corneriin punaviiniä siemailemaan.

Paikka oli entisensä oloinen, tuolien kyynärnojien kankaat rispautuneet, pöytien pinnoissa ikivanhoja syviä naarmuja. Siinä sitten mietittiin, että olisiko kannattanut aloittaa verhoilujen uusiminen vaikkapa jo Italiassa, jossa käsityöläisiä ja verhoilijoita löytyy paljon ja kohtuullisin kustannuksia. Sieltä olisi saanut jopa uudet verhoilumateriaalitkin hankittua. Ja töitä olisi tietenkin paiskittu menemään aluksen matkatessa kohti kotivesiään. Aikaa olisi tällätavoin ollut ainakin riittävästi.
Hyttien uudistuksista puhuttiin paljon ennakkoon. Kuitenkin näitä hyttejä kun pääsi vilkaisemaan, niin samat vanhat matot ja sohvat olivat paikoillaan. Ikkunoiden verhot oli vaihdettu sekä patjat, jotka hohtivat valkoisuuttaan. Olisiko kuitenkin kannattanut vaihtaa pois nuo kaiken keräävät kokolattiamatot? Eipä olisi pahaa tehnyt, vaikka olisi vuoteet ja sohvatkin olisi päivitetty edes yhteneväisen värisiin. Litteät televisiot oli ok. Oli jo aikakin saada vanhat kuvaputkitelkkarit pois käytöstä.
Kaikenkaikkiaan Europa on ihan ok. Pieniä alkukankeuksia tietenkin on ensimmäisellä matkalla, se oli tiedossa ja arvattavissa. Me harrastajat, anteeksi kun puhun monen puolesta, odotimme kuitenkin jotain suurempaa muutosta. Muutosta hytteihin, koska niissä joutuu esimerkiksi 22h risteilyillä viihtymään.
Viimeinen kommellus olikin sitten Länsisatamassa, kun ei jalankulkijoiden ramppia saatukaan toimimaan. Puoli tuntia yritettiin ja tuli lopulta kuulutus, että autokannen kautta pääsisimme ulos. Onneksi ei ollut kuin 10kg ostoksia mukana, muutoin olisi rappujen kipittäminen ollut tuskien taival. Pienen ulkona kävelyn jälkeen ei ollut rappuja ylös kavutessa hissiin edes mahdollisuutta. Olihan tuo autokannen kautta ulos pääsy aika eksoottinen päätös ensimatkalle.

 Tässä sitä hämmästellään ahterista valuvaa massaa

Sitä jäin itse miettimään, että millaiseen käyttöön Europa oilisi paras. Olisiko tuuraajana aina kun joku muu alus on telakalla? Olisiko Helsinki - Tallinna 22h risteilijänä? Olisiko paikka päiväristeilijänä? Oma mielipiteeni on se, että Europa on iso alus ja sopisi mainiosti bilelaivaksi saman tapaisille reissuille kuin Viking Cinderella. Lähtösatamalla ei ole niin suurta merkitystä. Olisiko Maximella bilekäytössä riittävästi kysyntää?
Tulen kyllä Europalla matkaamaan, on jo yksi päiväreissu varattunakin hytteineen. Toivottavasti siihen mennessä henkilökunta on päässyt Europan kanssa sinuiksi ja homma toimisi jouheammin.
Kiitos Tallink, kiitos Silja ja Kiitos Silja Europan henkilökunta. Kiitos myös Superstarin henkilökunta. Näemme vielä. Lupaan sen.